Vihreä siirtymä ja päästöttömät energiamuodot ovat nousseet Euroopan unionissa keskusteluun sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Voidaanko vihreää siirtymää vauhdittaa? Maailma kylässä -podcastissa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, projektitutkija Janne M. Korhonen ja ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg. Podcastia juontaa Susani Mahadura.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa EU-maat vauhdittamaan vihreää siirtymää eli päästöttömien energiamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mielestä meidän täytyy tehdä kaikkemme lopettaaksemme Ukrainan sota.
– Sitä me haluamme tehdä hankaloittamalla Venäjän rahoitusta, eli emme halua rahoittaa sotakoneistoa. Tällä hetkellä Euroopan unionin maissa ostetaan energiaa, ja nimenomaan fossiilista energiaa, 750 miljoonalla eurolla päivittäin. Nämä rahavirrat Euroopasta Venäjälle on saatava katkaistua, Kumpula-Natri sanoo.
Tämän kaltainen energiariippuvuus on myös EU:n strategian vastaista. Euroopan tavoitteena on olla hiilineutraali 2050 mennessä. Siirtymää fossiilisista energioista uusiutuviin tulisi kuitenkin nopeuttaa, jotta Euroopan energiaturvallisuus toteutuu ja kodit lämpenevät myös ensi talvena.
Kumpula-Natrin mukaan kaasun ostamisen lopettaminen purisi Venäjään parhaiten, koska rahallisesti Euroopan maat ostavat sitä eniten. Samalla poistuisi myös yksi Venäjän vaikuttamiskeinoista: uhka katkaista kaasuhanat.
Projektitutkija ja vapaa kirjoittaja Janne M. Korhosen mukaan monet ajattelevat, että jos Euroopan maat eivät osta venäläistä öljyä tai kaasua, Venäjä myy sen vaan muualle. Todellisuudessa tämä ei ole niin helppoa. Jos Eurooppa kykenee vähentämään öljyn ostamista, Venäjä voi joutua sulkemaan osan öljylähteistään.
– Kun he joutuvat sulkemaan öljylähteitä, osa niistä tuhoutuu. Niitä ei saada helposti enää käyttöön, eikä välttämättä enää lainkaan. Eli meillä on nyt tilaisuus iskeä suoraan öljyvarantoihin, Korhonen sanoo.
Afrikassa energiaepävarmuus on arkipäivää
Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runebergin mukaan Afrikassa energiainfrastruktuuri ja -resurssit vaihtelevat voimakkaasti maiden välillä. Hän muistuttaa, että alueen ilmastokeskustelu on erilaista kuin Euroopassa. Energiaköyhyys ja epätasa-arvo energian saatavuudessa ovat monessa Afrikan maassa arkipäivää.
Myös päästöt ovat murto-osa eurooppalaisten tai amerikkalaisten päästöistä.
– Kun puhutaan vihreästä siirtymästä Afrikassa, ei välttämättä siirrytä niinkään pois jostain olemassa olevasta ja keskitytä päästövähennyksiin niin kuin meillä. Kysymys on enemmänkin siitä, millaista tulevaisuutta ja kehityssuuntaa kohti ollaan menossa, Runeberg sanoo.
Afrikkalaisesta näkökulmasta kyse on myös oikeudesta kehitykseen. Runebergin mukaan esimerkiksi Senegalin ja Mosambikin alueelta on löydetty viime aikoina huomattavia öljy- ja kaasuvarantoja.
– Paine olla käyttämättä niitä vihreän siirtymän nimessä luo konfliktin. Jos mietitään vielä Ukrainaa, yhdessä yössä Afrikan öljy- ja kaasuvarannoista tuli taloudellisesti kiinnostavia Euroopalle. Se tavallaan muutti sitten sen pelin ja loi uuden haasteen vihreän siirtymän aikaansaamiseksi.
Polttamaton yhteiskunta on tavoitetila
Korhosen näkemyksen mukaan yhteiskunta tulisi muokata sellaiseksi, ettei se käytännössä polta juuri mitään. Lähes kaikki tulisi sähköistää. Se mitä ei sähköistetä, hoidetaan esimerkiksi sähköllä tehtyjen kemikaalien ja polttoaineiden, kuten vedestä elektrolyysillä tehdyn vedyn, avulla.
– Sota-aikaan on yleensä kyetty nopeisiinkin toimiin, jos halua on riittänyt. Vuoden -73 öljykriisin aikana otimme käyttöön nopeasti vaikuttavia energian säästötoimia, joilla vähennettiin öljyn kulutusta merkittävästi, Korhonen sanoo.
Tällä hetkellä energiaa voitaisiin säästää esimerkiksi autojen nopeusrajoituksilla, jotka vähentäisivät kulutusta. Korhonen ihmettelee myös, miksi fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen mainostus on yhä sallittua.
– Meillä on toisella puolella toimijoita, jotka hyötyvät valtavasti tästä nykytilasta huolimatta siitä, että todennäköisesti olemme kurssilla, missä sivilisaation selviäminen ei ole enää varmaa.
Fit for 55 -valmiuspaketin puitteissa EU haluaa saada ilmasto-, energia- ja liikennelainsäädäntönsä vastaamaan vuosien 2030 ja 2050 tavoitteita. Vuoteen 2030 mennessä EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Vuonna 2050 EU:n on määrä olla ilmastoneutraali.
– Meillä on 13–14 eri lakia, jotka puuttuvat päästökauppaan ja siihen liittyviin työkaluihin, uusiutuviin energioihin, energiaverotukseen ja liikenteeseen, Kumpula-Natri sanoo.
Kumpula-Natrin mukaan EU suunnittelee muun muassa päästökaupan laajentamista meri- ja muuhun liikenteeseen sekä mahdollisesti lämmitykseen.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin jakso Vihreä siirtymä Ukrainan sodan valossa – Harppaus eteenpäin vai takapakkia?
Kuuntele tämä ja kaikki Maailma kylässä -podcastin aiemmat jaksot Spotifyssa tai muissa podcast-sovelluksissa.
Android | Apple Podcasts| Google Podcasts | Spotify | RSS
Lue myös aikaisemmat podcast-jutut:
Podcast: Koulutus lisää mahdollisuuksia myös kriisien keskellä
Podcast: Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikkien panosta
