Ilmastokriisi ja äärimmäiset sääilmiöt tuhoavat elinkeinomahdollisuuksia ja pakottavat ihmiset liikkeelle. Mitä voimme tehdä, jotta globaali etelä selviää ilmastonmuutoksen seurauksista? Maailma kylässä -podcastissa aiheesta keskustelevat ilmastoaktivisti ja ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nyman, ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa ja kenialainen ilmastoaktivisti Patricia Kombo. Keskustelua vetää toimittaja Susani Mahadura.
Globaali etelä on nykyään terminä käytetympi kuin kehittyvät maat tai kehitysmaat. Jälkimmäiset sisältävät oletuksen siitä, että jotkut maat ovat edellä ja toiset jäljessä. Ilmastoaktivisti ja ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nymanin mukaan kaikkiin termeihin liittyy ongelmia.
– On tärkeää miettiä, mitä sanoja käytämme. Poliittisessa keskustelussa näkyy se termien kautta luotu maailma, mitä olemme rakentaneet vuosikymmenet. Se myös heijastelee sitä, miten me tälläkin hetkellä ajattelemme tietyistä maista tai Suomen vastuusta, Nyman sanoo.
Nyman pitää nurinkurisena sitä, että käytetyt termit sisältävät ajatuksen siitä, että länsimaat edustavat jotain hyvää ja muut ovat jollain tavalla huonompia. Ilmastokriisi on kuitenkin pääasiassa rikkaiden länsimaalaisten aiheuttama, vaikka suurimmat seuraukset näkyvät muualla.
Myös ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa pitää epäsuhdan ja maiden välisten valtasuhteiden tunnistamista tärkeänä. Vaikka asiantuntijat ja poliittiset päättäjät keskustelevat aiheesta, keskustelua pitäisi käydä enemmän ja eri tasoilla. Lisäksi tehdyt suositukset pitäisi saattaa käytäntöön.
– Vaikka ilmastoneuvotteluissa pyritään siihen, että teollisuus maksaisi kehittyville maille kompensaatiota, niin kyllähän se epäsuhta on suuri, Taivalmaa sanoo.
Kansainväliset toimijat tuhoavat Afrikan luonnonvaroja
Ilmastokriisi ja sen vaikutukset tuntuvat erityisesti globaalissa etelässä. Kenialaisen ilmastoaktivisti Patricia Kombon mielestä ilmastokeskustelusta puuttuu keskustelu Afrikan maaperästä ja maataloudesta. Maatalous on Afrikan talouden suurin sektori.
– Se, miten viljelemme ja miten tuotamme ruokaamme, on saanut aikaan 80 prosenttia metsäkadosta. Globaali ruokajärjestelmä vie 70 prosenttia makeasta vedestä. Siitä ei puhuta ilmastokriisin yhteydessä vaan puhumme päästöistä, Kombo sanoo.
Kombo tunnettaan puidenistutusprojekteistaan ja työstään merten saastumisen ehkäisemiseksi. Hän huomauttaa, että globaalit toimijat riistävät Afrikan luonnonvaroja.
– Se ei ole tapahtunut vain kerran tai kahdesti. He investoivat Afrikan luonnonvaroihin ja aiheuttavat tuhoa sekä maaperän pilaantumista ja kuivumista.
Huhtikuussa 2022 julkaistussa IPCC:n ilmastoraportissa tunnustetaan ilmastokriisin ja kolonialismin epäoikeudenmukaisuudet ja vaikutukset erityisesti alkuperäiskansoihin.
Maataloutta pitää kehittää ympäristön kannalta kestäväksi
Taivalmaa työskentelee ruokaturvan, maatalouden ja maaseutukehityksen parissa. Hänen mukaansa ruokaturvaan liittyy monta asiaa. Ruokaa pitää olla saatavilla ympäri vuoden riittävästi ja ihmisillä täytyy olla varaa siihen. Ruoan pitää myös olla turvallista, terveellistä ja ravitsevaa.
Erityisesti Itä-Afrikkaan perehtyneen Taivalmaan mukaan syvällä maaseudulla asuvien pienviljelijöiden toiminta on veitsenterällä.
– Esimerkiksi Itä-Afrikassa kolme sadekautta on jäänyt väliin. Se tarkoittaa sitä, että satoa ei tule, jolloin ihmiset joutuvat myymään omaisuuttaan ja erityisesti karjaa, jolloin viimeinenkin mahdollisuus tulojen muodostamiseen jää pois.
Tämän seurauksena tulee ilmastopakolaisia, jotka ensimmäisenä suuntaavat lähimpiin kaupunkeihin. Suurempaan maatalouteen, jossa on kastelujärjestelmät ja suuremmat tuotantopanokset, vaikutukset ovat Taivalmaan mukaan pienemmät. Hän muistuttaa myös, että alueella on erilaisia ilmasto-olosuhteita.
Taivalmaan mielestä tärkeintä olisi kehittää ruokajärjestelmiä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviksi. Koska maatalous tuottaa päästöjä, sillä on erittäin suuri merkitys ilmastonmuutoksen kannalta. Maatalouden täytyy sopeutua ilmastonmuutokseen.
Nyman pitää tärkeänä, että Suomessa ja muissa länsimaissa tunnustetaan vastuu ilmastokriisistä ja toimitaan päästöjen vähentämiseksi. Hän pitää perustavanlaatuisena kysymyksenä sitä, toteutuuko tulevaisuuden sukupolvien oikeus elinkelpoiseen planeettaan maasta riippumatta.
– Erityisen kohtalokas kysymys tämä on niillä alueilla, missä on kyse jo siitä, että voidaanko siellä asua nyt. Nämä ovat isoja kysymyksiä. On helpompaa kohdata ne nyt kuin viiden vuoden päästä, Nyman sanoo.
Tulevissa Maailma kylässä -podcastin jaksoissa keskustellaan muun muassa vihreän siirtymän haasteista sekä opetuksen järjestämisestä kriisialueilla. Seuraava jakso julkaistaan 10.5.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin jakso Kehitysyhteistyö on ilmastotyötä – Kuka kantaa vastuun ilmastokriisissä?
Kuuntele tämä ja kaikki Maailma kylässä -podcastin aiemmat jaksot Spotifyssa tai muissa podcast-sovelluksissa.
Android | Apple Podcasts| Google Podcasts | Spotify | RSS
Lue myös aikaisemmat podcast-jutut:
Podcast: Vapaa kansalaisyhteiskunta ei ole itsestäänselvyys
Podcast: Kurjuuskuvaston muuttaminen vaatii taustalla olevien rakenteiden ymmärtämistä
