Vaikuttaminen ja osallisuus ovat trendikkäitä puheenaiheita, mutta mitä ne tarkoittavat? Voiko yksi ihminen tehdä mitään, millä oikeasti olisi merkitystä? Maailma kylässä -podcastissa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sekä Ellun Kanojen johtava vastuullisuusasiantuntija Suvi Auvinen. Lisäksi aihetta kommentoi europarlamentaarikko Heidi Hautala.
Vaikuttaminen on tuttua aktivisti, kirjailija ja Ellun Kanojen johtava vastuullisuusasiantuntija Suvi Auviselle. Hän vaihtoi päivystävän anarkistin roolista konsulttimaailmaan, mutta ei kuitenkaan koe, että vaikuttamisen tavat olisivat muuttuneet kovin radikaalisti.
– Analyysini siitä, että jotain tarvitsee tehdä, on ollut koko ajan sama, Auvinen sanoo.
Auvisen mielestä ihmisten olisi hyvä tunnistaa omia vahvuuksiaan ja sitä, missä paikassa ne toimivat parhaiten päämäärän eteen. Kaikkien, jotka haluavat vaikuttaa, tulisi etsiä siihen tehokkaampia tapoja ja paikkoja. Pöydissä, joissa yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään, voi luonnollisesti vaikuttaa enemmän.
– Vaikka Twitterissä huuteleminen on kivaa, sillä ei välttämättä saa ihan hirveästi aikaiseksi. Jos pystyn löytämään itselleni yhteiskunnasta paikan, jossa saan oikeasti tuloksia siitä huutelemisesta, niin mikä sen parempaa.
Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtava asiantuntija Tuula Tiihonen työskentelee kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edistävässä projektissa. Hän korostaakin ihmisten osallisuuden kokemuksen tärkeyttä. Jotta osallisuutta voisi kokea, pitäisi ensin päästä osallistumaan.
– Selvitysten mukaan hirveän monet suomalaiset haluaisivat vaikuttaa asioihin, mutta he eivät löydä tapaa, Tiihonen sanoo.
Tiihonen uskoo, että yhteiskunnassa voitaisiin saada aikaan muutoksia, jos kehitettäisiin uusia tapoja osallistua. Osallisuuden kokemuksen puuttuminen tuo ihmisille eriarvoisuuden ja syrjäytymisen tunteita.
EU kehittelee keinovalikoimaa ilmastonmuutoksen torjuntaan
Ilmastonmuutos ja keinot sen hillitsemiseksi puhuttavat Euroopan unionissa. Vihreiden europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala ajattelee, että EU on riittävän suuri, jotta se voi vaikuttaa asioihin, jotka ovat planeetan ja ihmiskunnan kannalta tärkeitä ja olennaisia.
– Vihdoinkin ilmastonmuutoksesta puhutaan megaluokan kriisinä. Se on kysymys, johon vastaamiseen on vain vähän aikaa, koska se etenee. Tähän asti vastaukset ovat olleet aika vaatimattomia, Hautala sanoo.
EU on yksi ensimmäisistä toimijoista, jolla on kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi kehitteillä myös keinovalikoima, miten esimerkiksi hiilineutraaliuteen päästään.
– Se tarkoittaa lainsäädäntöä, jolla suitsitaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, edistetään energiatehokkuutta tai yritetään vaikuttaa maatalouden päästöihin.
Hautalan mukaan kansainvälisesti vertailtuna harvalla suomalaisella on halu vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Keinoja kansalaisten osallisuuden ja osallistumishalukkuuden lisäämiseen tulisikin miettiä ensisijaisesti Suomessa. Yksi EU:ssa kehitetty tapa edistää kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia on eurooppalainen kansalaisaloite, jonka luomisessa eurooppalaiset kansalaisjärjestöt olivat mukana.
Suru on toiminnan ensimmäinen vaihe
Nykyinen keskustelu ilmastokriisistä luo kuvaa siitä, että maailma tuhoutuu. Tiihosen mielestä olisi tärkeää, että nuorille luotaisiin positiivista tulevaisuuden kuvaa ja annettaisiin toivoa siitä, että he voivat tehdä asialle jotain.
– Meillä on vielä mahdollisuuksia. Toki se vaatii isoja muutoksia ja tekoja kansainvälisessä politiikassa, mutta peli ei ole vielä menetetty, Tiihonen sanoo.
Tiihosen mielestä ihmisten pitäisi pystyä vaikuttamaan enemmän. Yksi uusi tapa voisi olla esimerkiksi kansalaisraati, jossa ihmisiä valitaan raatiin sattumanvaraisesti ja otetaan mukaan viralliseen päätöksentekoon. Tällaista käytetään jo esimerkiksi Ranskassa.
Auvinen pitää väistämättömänä, että ihmiset ja yhteiskunnat joutuvat kohtaamaan ilmastokriisin ja tulevat suremaan sen vaikutuksia. Ahdistuksesta ja surusta ei pidä kuitenkaan ruoskia itseään.
– Voi ajatella, että se oli toimintani ensimmäinen vaihe. Kun olemme surreet sen surun, sen jälkeen täytyy ryhtyä toimimaan, Auvinen sanoo.
Maailma kylässä -podcastin seuraavassa jaksossa keskustellaan koronarokotteiden globaaleista vaikutuksista. Jakso julkaistaan 10.2.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin toisen tuotantokauden viides jakso Puhe osallisuudesta on nyt trendikästä – mitä kaikkea vaikuttaminen voi olla?
Kuuntele tämä jakso ja Maailma kylässä -podcastin ensimmäinen tuotantokausi Spotifyssa tai muissa podcast-sovelluksissa.
Android | Apple Podcasts| Google Podcasts | Spotify | RSS
Lue myös aikaisemmat podcast-jutut:
Podcast: Hyvä elämä sisältää myös surua ja kärsimystä
Podcast: Urheilun ihmisoikeudet ovat ongelma Suomessa ja maailmalla
