Tarvitaanko lisää lainsäädäntöä, jotta yritykset saadaan toimimaan vastuullisemmin? Onko vastuu sittenkin kuluttajalla? Maailma kylässä -podcastin viidennessä jaksossa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai.
Yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta sen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kannustaa kuluttajia tutkimaan, löytyykö yritysten vastuullisuusväittämille katetta.
– Helpoin tapa on mennä yritysten verkkosivuille katsomaan, mitä näistä asioista kerrotaan. Jos niistä ei kerrota, kannattaa asiasta kysyä yritykseltä, Lumme sanoo.
Yli kymmenen vuotta Eetin toiminnassa mukana ollut Lumme kaipaa lainsäädäntöä, joka velvoittaa yrityksiä tekemään asiat paremmin. Euroopan komissio tekee kesäkuun aikana esityksen yritysvastuuta koskevasta direktiivistä, joka koskee kaikkia toimialoja ja eri kokoisia yrityksiä.
– Tällä hetkellä löytyy yrityksiä, jotka huolehtivat vastuullisuudesta hyvin, mutta myös niitä, jotka tekevät laiskasti tai eivät ollenkaan. Se, että saamme minimitasoa nostettua, on ehdottoman tärkeää.
Lumpeen mukaan yritysvastuu tarkoittaa aina enemmän tekoja kuin mihin lainsäädäntö velvoittaa. Tuotantoketjut ovat usein globaaleja, ja etenkin vaate- ja kenkäteollisuus on keskittynyt maihin, joissa on runsaasti ihmisoikeushaasteita ja lait ovat puutteellisia.
Nuoret yrittäjät toteuttavat omia arvojaan
Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manain havaintojen mukaan osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee vastuullisuuden massiivisena, ja jopa pelottavana, asiana. Hän neuvoo yrityksiä etenemään askel kerrallaan ja noudattamaan niin sanottua kolmen sääntöä.
– Pieni yritys voi miettiä esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista kolme asiaa, jotka ovat yritykselle tärkeitä. Jokaisen kolmen asian alle yritys miettii kolme tapaa, joilla se toteuttaa niitä. Siinä on jo yhdeksän vastuullisuustekoa, Manai sanoo.
Yrittäjät ovat moninainen ryhmä. Manain mukaan osa yrittäjistä kokee vastuullisuuskeskustelun luotaantyöntävänä, koska he kokevat sen olevan vain viherpesua ja sertifikaattien keräämistä näön vuoksi. Vastuullisuuskeskustelu on kuitenkin laajentunut, ja erityisesti nuoremman sukupolven yrittäjissä Manai näkee vahvan muutoksen.
– He toteuttavat ja tuovat vahvasti esiin omia arvojaan. Se näkyy muun muassa ympäristövaikutusten punnitsemisessa, työntekijöiden kohtelussa, monimuotoisuuden huomioimisessa ja johtamisen läpinäkyvyydessä.
Ylikuluttaminen on suuri ongelma
Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam julkaisi vuonna 2020 tutkimuksen, jonka mukaan varakkain kymmenesosa maailman ihmisistä tuottaa yli puolet maapallon päästöistä. Lumme pitää erityisesti ylikuluttamista ongelmana.
– Kuluttajan on helppo toimia vastuullisesti. On helppo jättää turhat ostokset tekemättä, hyödyntää kirpputoreja ja suosia kasvisruokaa. Nämä asiat ovat kaikkien saatavilla, Lumme sanoo.
Vaikka kaikilla ihmisillä ei ole varaa ostaa luomua ja lähellä tuotettuja tuotteita, kuluttajilla on valtaa vaikuttaa yritysten toimintaan. Manai näkee, miten tämän päivän kuluttajat yhdistävät voimansa ja toimivat niillä alustoilla, joilla heidän äänensä tulee kuuluviin.
– Me kuluttajat olemme koko ajan enemmän hereillä. Se väkisinkin painostaa yrityksiä toimimaan vastuullisemmin. Kuluttajat voivat äänestää lompakoillaan, Manai sanoo.
Kuusiosaisen Maailma kylässä -podcastin viimeisessä jaksossa vieraina ovat Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja sovittelija Marie Makweri. Suomessa konfliktinratkaisu ja rauhanrakentaminen nähdään asioina, jotka tapahtuvat Suomen rajojen ulkopuolella – pitäisikö meidän katsoa täällä peiliin? Miten keskustelukulttuuria aidosti muutetaan? Jakso julkaistaan 27.5.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin viides jakso Miksi vastuullisuusviestintä tuntuu usein teennäiseltä?
Kuuntele podcastin viides jakso, ja tilaa tulevat jaksot itsellesi Spotifysta tai eri podcast-sovelluksista.
