Pelastaako EU:n Green Deal ihmiskunnan ja ympäristön tuholta? Estääkö kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä yritysten viherpesun? Maailma kylässä -podcastin neljännessä jaksossa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.
Vaikka YK:n ilmastosopimus ja kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin jo vuonna 1992, konkreettiset teot ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ovat olleet vähäisiä. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan nyt on aika toimia.
– Jos emme muuta ajattelutapaa ja talouden toimintalogiikkaa, hukumme ja käristymme seuraavien vuosikymmenten aikana, Pietikäinen sanoo.
Euroopan unioni on toistaiseksi ollut kunnianhimoisin alue, mutta Yhdysvallat kirii nyt perässä presidentti Joe Bidenin johdolla. Myös Kiina on ilmoittanut, että se aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä.
– Jotkut pitävät ilmastotavoitteita liian kunnianhimoisina ja ovat suruissaan siitä, että niistä tulee kustannuksia. Se vasta maksaakin, että jos emme tee mitään.
Kaikki EU-maat tarvitaan mukaan ilmastotekoihin
Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen toivoo, että EU edistäisi Euroopan komission käynnistämää Green Dealiä eli vihreän kehityksen ohjelmaa tosissaan. Lappalainen pitää tärkeänä, että EU etenee laajana rintamana ja tekee toimenpiteitä, jotka koskettavat kaikkia.
– Teot ovat ne, jotka lopulta näkyvät. Meidän täytyy saada haastavimmatkin jäsenmaat mukaan. Sen takia tarvitsemme lainsäädäntöä, joka ajaa kaikkia samankaltaisiin toimintoihin. Niin pääsemme tavoitteisiin, Lappalainen sanoo.
Lappalainen on tyytyväinen siitä, että Yhdysvaltojen ja Kiinan lisäksi myös Afrikan unioni, Latinalainen Amerikka ja muut nousevat taloudet puhuvat paljon ilmastosta ja kestävästä kehityksestä. EU:ta hän sen sijaan kritisoi hitaasta toiminnasta.
– EU:lla on ollut monta vuotta aikaa kirittää muita maanosia, mutta valitettavasti paljoa ei ole tapahtunut.
Green Deal on laaja toimenpidepaketti, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä, investoida innovaatioihin ja huippututkimukseen sekä säilyttää Euroopan luontoympäristö. Sen tavoitteena on, että Eurooppa olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Yhtenäiset käytännöt ympäristövaikutusten mittaamiseen
EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian tarkoituksena on määritellä ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia periaatteita ja toimintoja eri sektoreille ja toimialoille. Sen on tarkoitus yhtenäistää käytäntöjä, miten ja millä mittareilla sijoituksia ja sijoitusten ympäristövaikutuksia mitataan EU-maissa.
– Tällä hetkellä kaikilla on erilaiset pelisäännöt ja standardeja on yli kaksisataa. Kuluttajan on mahdotonta vertailla toimijoita. Tarkoitus on yhteismitallistaa tämä, Pietikäinen sanoo.
Taksonomia asettaa kestävyyteen liittyviä raja-arvoja. Se määrittää esimerkiksi, kuinka paljon energiantuotanto saa tuottaa hiilidioksidia suhteessa tuotetun energian määrään. Jos päästöjä on asetettua rajaa enemmän, toiminta on haitallista. Jos päästöjä on taas vähemmän, se on vihreää. Pietikäisen mukaan suurin osa yrityksistä jää sille välille.
Lappalainen näkee, että kestävyydestä on tullut muotisana yritystoiminnassa ja vaarana on myös viherpesu. Koska kestävyydelle on satoja määritelmiä, on jokainen voinut valita käyttöönsä yrityksestä parhaan kuvan antavat mittarit.
– Se ei edistä reilua ja kestävää muutosta, jota tavoittelemme. Silloin saatetaan mennä puhtaasti taloudellisilla intresseillä, eikä esimerkiksi huomioida lisääntyykö lapsityövoima tai tuetaanko fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Lappalainen sanoo.
Lappalaisen mukaan yhteisten kriteereiden ja mittareiden lisäksi tarvitaan lisää globaalia keskustelua aiheesta. Tärkeää olisi järjestelmätason muutos ja kokonaisuuden huomioiva ajattelu kaikissa tuotantoprosessien vaiheissa, jotta ratkaisut olisivat oikeasti kestäviä.
Kuusiosaisen Maailma kylässä -podcastin viidennessä jaksossa vieraina ovat Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai. Miten voimme välttää sen, ettei vastuullisuudesta, eettisyydestä ja kestävyydestä tule vain tyhjiä muotisanoja, joilla yritykset voivat kikkailla tai kuluttajat ostaa itselleen paremman mielen? Jakso julkaistaan 20.5.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin neljäs jakso Mullistaako kestävä rahoitus yritysmaailman?
Kuuntele podcastin neljäs jakso, ja tilaa tulevat jaksot itsellesi Spotifysta tai eri podcast-sovelluksista.
