Miten kansainvälinen kauppa vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen? Saavatko alkuperäiskansat äänensä kuuluviin? Maailma kylässä -podcastin kolmannessa jaksossa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat Suomen luonnonsuojeluliiton Olli Turunen ja ympäristöministeriön Marina Von Weissenberg.
Madagaskarin saari on kuuluisa lajirikkaasta luonnostaan. Suomen luonnonsuojeluliiton lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori Olli Turusen mukaan yhden hehtaarin alueella luonnontilaisessa metsässä voi olla monta sataa puulajia.
– Lajirikkaus on valtava. On alueita, joilla käytännössä jokainen puuyksilö on oma lajinsa, Turunen sanoo.
Kaskeaminen ja metsähakkuut ovat kuitenkin tärvelleet aluetta, ja tilalla on heinikkoista autiomaata. Turunen kertoo Madagaskarin olevan kuilun reunalla sekä luonnon että ihmisten elinolosuhteiden osalta. Tilanne on yksi hälyttävimmistä, kun katsotaan metsäkatoa ja nälänhätää.
– Ihmiset ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta sekä luonnon tuottamasta ruoasta ja puhtaasta vedestä. Kun luonto tuhoutuu, mennään äärimmäisyyksiin luonnon ja ihmisen ahdingossa.
Päättäjät voivat tehdä tuhoa nopeasti
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Marina von Weissenberg näkee Madagaskarin kaltaisen tilanteen olevan käynnissä myös Brasiliassa, jossa sademetsiä hakataan nopeaan tahtiin. Kansainvälisellä kaupalla on osuutensa asiaan.
– Esimerkiksi soijan, ruusupuun ja etanolin kysyntä vaikuttavat. Tämä johtaa siihen, että hyödykkeitä tuotetaan kaskeamalla tai metsää hakkaamalla, Weissenberg sanoo.
30 vuotta luonnon monimuotoisuuden parissa työskennelleen Weissenbergin mukaan poliittisella johdolla on suuri merkitys siihen, miten ja mihin maa käyttää luontoaan. Amazonin sademetsien tilanne on vakava, mutta siihen ei näytä löytyvän ratkaisua niin kauan kuin Brasiliaa hallitsee presidentti Jair Bolsonaro.
– Jos poliittinen päättäjä on tiettyä mieltä, hän pystyy tekemään erittäin lyhyessä ajassa paljon tuhoa luonnon näkökulmasta. Se on todella lyhytnäköistä, Weissenberg sanoo.
Bolsonaro on edistänyt sademetsien taloudellista hyödyntämistä ja pienentänyt maan ympäristönsuojeluun käytettävää budjettia. Sademetsien hakkaaminen uhkaa nopeuttaa ilmastonmuutosta.
Alkuperäiskansat ovat tärkeässä roolissa
YK:n biodiversiteettisopimus on keskeisin luonnon monimuotoisuutta turvaava kansainvälinen puitesopimus. Se sisältää kaksi sitovaa elementtiä: valtioiden täytyy laatia kansallinen biodiversiteettistrategia ja toimintaohje sekä huolehtia raportoinnista. Vaikka sopimus ei ole itsessään velvoittava, sen merkitys on suuri.
– Sen suurimpia vahvuuksia on se, että alkuperäiskansojen osallistuminen neuvotteluihin ja valmisteluihin on aina ollut hyvin keskeisessä roolissa. Monille alkuperäiskansoille kokoukset ovat ainoa paikka, jossa he pystyvät sanomaan mielipiteensä, Weissenberg sanoo.
Weissenbergin mukaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta ei olisi syntynyt, jos pienet saarivaltiot eivät olisi olleet niin vahvasti esillä. Alkuperäiskansat tuovat neuvotteluihin myös perinnetietoa siitä, miten luontoa on hoidettu ja suojeltu, mutta myös käytetty kestävästi satoja vuosia ilman että on menetetty luonnon monimuotoisuutta.
Turusen mielestä on ollut hienoa huomata, kuinka biodiversiteettisopimusta on viety käytäntöön. Suojelualueiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Samaan aikaan ongelmana on kuitenkin se, että suojelualueiden ulkopuolisten alueiden tuhoutuminen ja häviäminen on kiihtynyt.
– Suojelualueiden lisäämiselle on edelleen valtava tarve, mutta erityisen tärkeää olisi tiedon valtavirtaistaminen. Kaikkea ei ratkaista suojelulla vaan sillä, että meillä on kestävää käyttöä, ja siinä on haasteita, Turunen sanoo.
YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on muun muassa ekosysteemien ja kasvi- ja eläinlajien suojelu sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Rio de Janeirossa vuonna 1992 solmitun sopimuksen on allekirjoittanut 196 valtiota.
Kuusiosaisen Maailma kylässä -podcastin neljännessä jaksossa puhutaan EU:n Green Dealista ja kestävästä rahoituksesta. Toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen. Neljäs jakso julkaistaan 13.5.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin kolmas jakso Ovatko luontoa suojelevat sopimukset vain sanahelinää?
Kuuntele podcastin kolmas jakso ja tilaa tulevat jaksot itsellesi Spotifysta tai eri podcast-sovelluksista.
