Voidaanko ilmaston lämpenemistä rajoittaa poliittisin keinoin vai ovatko nuoret aktivistit ainoa toivomme? Maailma kylässä -podcastin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat ilmastoaktivisti Ellen Ojala ja ulkoministeriön lähetysneuvos Hanna-Leena Lampi.
Kansainvälisissä neuvottelupöydissä istuu maita, jotka haluavat vähentää päästöjä ja tehdä ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Joidenkin maiden tavoitteena on sen sijaan prosessin jarruttaminen. Tämän tietää ulkoministeriön lähetysneuvos Hanna-Leena Lampi, joka työskentelee kansainvälisen ilmastopolitiikan parissa. Neuvotteluissa päätökset vaativat yksimielisyyttä.
– Silloin kunnianhimoiset maat joutuvat joustamaan tavoitteistaan, että edes jostain saadaan sovittua, Lampi sanoo.
Syynä joidenkin maiden vastahakoisuuteen voivat olla esimerkiksi niiden öljyvarannot. Monet maat pelkäävät, että päätökset aiheuttavat heille talouden kannalta negatiivisia vaikutuksia. Lampi pitää neuvotteluissa tärkeänä, että päätökset pyritään tekemään sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Lammen mukaan sanktioita päätösten jarruttamisesta ei ole tiedossa ainakaan sopimusjärjestelyjen kautta. Sen sijaan tällä hetkellä panostetaan ilmastodiplomatiaan. Euroopan unioni päätti viime vuonna ottaa käyttöön koko vaikuttamisskaalaansa, jotta se voisi tehokkaammin torjua ilmastonmuutosta.
– Ilmastoasiat esitetään laajemmassa kehikossa, jolloin puhutaan esimerkiksi kaupasta, kehityksestä tai jopa turvallisuuspolitiikasta. Silloin keskustelun painoarvo on erilainen ja voidaan saada aikaan enemmän painetta kuin sopimusneuvotteluissa, Lampi sanoo.
Nuoret taistelevat tulevaisuutensa puolesta
Viime vuosina lapset ja nuoret ovat saaneet ilmastonmuutokselle paljon näkyvyyttä. Kansainvälinen Fridays for Future -liike on saanut sadat tuhannet nuoret osoittamaan mieltään ympäri maailmaa.
Ilmastoaktivisti ja Allianssin varailmastodelegaatti Ellen Ojala pitää ilmastolakkoja tärkeimpänä vaikuttamisväylänä. Niissä viesti on vahva ja ristiriita niin suuri, että päättäjien on vaikea sivuuttaa asian ydintä.
– Lapset ja nuoret joutuvat olemaan poissa koulusta ja huolehtimaan siitä, että aikuiset eivät pilaa sitä, minkä takia me siellä koulussa olemme eli tulevaisuuttamme, Ojala sanoo.
Hän kuitenkin kokee, etteivät päättäjät kuuntele nuoria riittävästi.
– Jos meitä kuunneltaisiin, meidän ei tarvitsisi tehdä sitä mitä teemme. Emme ole ilmastoaktivisteja iltapäiväkerhotoiminnan puutteessa, vaan siksi ettei meillä ole muuta vaihtoehtoa.
Vuonna 2019 öljynviejämaiden järjestö Opec kutsui ilmastoaktivisteja suurimmaksi uhaksi toiminnalleen. Aktivistit pitivät tätä kunnianosoituksena ja suurena onnistumisena.
Ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat huolestuttavia
Vuonna 2018 julkaistusta IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportista käy ilmi, että seuraukset olisivat merkittävät, jos ilmasto lämpenisi puolentoista asteen sijaan kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Kyse on vain puolesta asteesta, mutta vaikutuksissa ero on suuri. Vaikka ilmaston lämpeneminen jäisi puoleentoista asteeseen, jo silloin osa tapahtuvista muutoksista on peruuttamattomia ja vaikuttavat kaikkialla maailmassa turvallisuuteen, elinkeinoihin ja ihan kaikkeen, Lampi sanoo.
IPCC:n raportista käy ilmi, että jos ilmasto lämpenisi puolentoista asteen sijaan kaksi astetta, vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrä tuplaantuisi, kaksinkertainen määrä lajeja menettäisi suurimman osan elinympäristöstään ja jäättömien kesien määrä Pohjoisella jäämerellä kymmenkertaistuisi.
Myös Ojala on asiasta samoilla linjoilla.
– Ei ole olemassa turvallistaa lämpenemisrajaa. Joka ikinen hivutus kohti 1,5 astetta on kuitenkin askel parempaan. Emme voi luovuttaa. 1,6 astetta on parempi kuin 1,7 astetta.
YK:n jäsenmaiden edustajista ja tutkijoista koostuvan IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida ja koota yhteen tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta. Raportteja hyödynnetään kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa.
Kuusiosaisen Maailma kylässä -podcastin toisessa jaksossa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat someaktivisti Fatima Verwijnen ja Elokapinan Anton Keskinen. 4.5. julkaistavassa jaksossa keskustellaan aktivismin muodoista.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -festivaalin podcastin ensimmäinen jakso Onko Suomella oikeasti valtaa ilmastoneuvotteluissa?
Kuuntele podcastin ensimmäinen jakso ja tilaa tulevat jaksot itsellesi Spotifysta tai eri podcast-sovelluksista.
